Tietoisesta läsnäolosta, joillekin tutummalla termillä mindfulness, on tullut jo jonkinlainen muoti-ilmiö. Kirjoja, kursseja ja nykyään myös podcasteja aiheesta löytyy lukemattomia määriä, ja jokainen löytää varmasti itselleen mieluisan tavan tutustua läsnäolon ihmeelliseen maailmaan.
Mitä tietoinen läsnäolo sitten on? Se on hyväksyvää läsnäoloa nykyhetkessä. Aistien keskittämistä siihen, mitä juuri nyt tapahtuu, sekä omien tunteiden ja ajatusten sallimista ja havainnoimista. Tietoinen läsnäolo, kuten monet muutkin asiat, vaatii kokemusta ja harjoittelua. Kirjoja voi lukea ja kursseja suorittaa, mutta aito läsnäolon voima löytyy vain tekemisen ja toistojen kautta. Alussa ohjatut harjoitukset ovat tärkeitä työkaluja, mutta eniten läsnäolosta saa voimaa, kun siitä tulee elämäntapa ennemmin kuin vain yksittäinen harjoitus. Harjoitukset ovat tärkeitä opettaessaan meitä keskittämään huomiomme kehoon, ympäristöön, tunteisiin ja ajatuksiin. Kun opimme käyttämään näitä taitoja elämässä, arjesta voi tulla antoisampaa, vaikeampien tunteiden kanssa voi olla helpompi olla eikä ajatuksia ota enää niin helposti totena, vaan niitä osaa tarkkailla ulkopuolisen näkökulmin.
Vaikeus olla läsnä voi näkyä niin yksin ollessa kuin seurassa. Itsekseen ihminen alkaa helposti murehtia menneitä tai suunnitella tulevaa, jolloin läsnä oleva hetki lipuu huomaamatta ohitse. Myös seurassa ajatus voi alkaa harhailla, jolloin on vaikea olla kunnolla läsnä läheiselleen. Hidastaminen on usein avain parempaan läsnäoloon. Se edesauttaa huomion kiinnittämistä tapahtuviin asioihin ja omiin reaktioihin, jolloin autopilotilla toimiminen vähenee ja ihminen tekee asioita enemmän tietoisesti.
Puhelin on vienyt ihmisiä kauemmas läsnäolon taidosta. Yksin ollessa tylsyyttä, vaikeita tunteita ja stressiä tulevasta helpotetaan puhelimen tarjoamilla viihdykkeillä. Junassa tai kahvilassa voi nähdä ystäviä, jotka ovat keskittyneet toistensa sijaan käsissään oleviin laitteisiin. Kodeissa perheenjäsenet vetäytyvät helposti omaan rauhaan tutkimaan näytön tarjoamaa sisältöä. Mukavatkin hetket voivat jäädä kunnolla kokematta, koska huomion vie kuvan ottaminen ja somejulkaisun suunnitteleminen. Tärkeämpää on se, kuinka tilanne näytetään muille somen kautta, kuin itse aito kokemus.
Puhelimen tuomat haasteet näkyvät myös koulumaailmassa, joka on työmme tärkein ympäristö. Pienetkin tauot saavat kaivamaan laitteen esiin, ja pelit sekä somemaailma täyttävät huomaamatta nuorten ajankäytön. Alakouluissa oppilaat vielä leikkivät ja pelailevat yhdessä, mutta yläkouluissa lähes poikkeuksetta välitunneilla käytävät täyttyvät ruutujaan tiukasti tuijottelevista nuorista. Näky on surullinen. Pääsemme työssämme vierailemaan lukuisissa kouluissa ja ero puhelinkulttuureissa voi olla suurikin. Eräs yläkoulu on pitänyt tiukempaa kännykkäkieltoa jo useamman vuoden ajan, ja se näkyy myös meille vierailijoille. Tunneilla jaksetaan keskittyä paremmin ja välitunneilla koulun käytävillä ja piha-alueella näkee enemmän keskenään juttelevia nuoria.
Läsnäolon merkitys näkyy suuresti myös kohtaavassa työssämme. Nuorten lisääntynyt levottomuus ja vaikeus keskittyä tuovat oman haasteensa. Lisäksi kohtaamisen onnistumiseen vaikuttaa suuresti oppitunnin pitäjän kyky olla läsnä. Ollessaan aidosti läsnä pitämällään tunnilla työntekijä on herkempi nuorten tarpeille sekä omille tunteille ja reaktioille. Tällöin hänen on helpompi toimia työpaikan ja omien arvojen mukaisesti. Huonosti nukuttu yö, kiireen tuntu ja oman elämän vaikeat tilanteet voivat tuoda haasteita kohtaavaan työhön. Tällöinkin läsnäolon taidoista on valtavasti apua. Kun pystyy olemaan rauhallisesti ja sallivasti vaikeidenkin tunteiden kanssa, on helpompi toimia omien arvojen mukaan myös haastavammissa tilanteissa.
Kuinka voisimme lisätä niin omien kuin lasten ja nuorten sallivaa läsnäoloa. Meidän aikuisten esimerkillä on iso merkitys. Hidastaminen, puhelimen jättäminen sivuun ja täydellä keskittymisellä suunnattu huomio läsnä olevaan hetkeen toimivat vastapainon esimerkkinä nykyisessä kiireellisessä ympäristössä. Myös sallivan ilmapiirin luominen haastavillekin tunteille auttaa lasta ja nuorta oppimaan itsekin olemaan vaikeiden tunteiden kanssa. Maailma on muuttunut nopeasti viimeisten vuosien aikana, ja onkin tärkeää pyrkiä ymmärtämään myös nuorten maailmaa ja heille puhelimen merkitystä muun muassa ystävyyssuhteiden ylläpidossa. Vanhempana on kuitenkin hyvä rajata mahdollista mielivaltaista puhelimella olemista, jolloin luuriaika voi ylittää helposti jopa kuusi tuntia vuorokaudessa. Esimerkiksi tärkeää unta kannattaa suojella ottamalla puhelin yöksi pois. Myös ruokailuun on hyvä keskittyä rauhassa ilman älylaitteita. Nuorten aivojen kehittymisen takia mielitekojen hallinta on heille meitä aikuisia haastavampaa. Sopivalla määrällä rajoja ja sallivuutta pääsee pitkälle.
Tuleva joulun aika on hyvä mahdollisuus myös sallivan läsnäolon harjoitteluun. Joulustressin sijaan voisi yrittää hieman hidastaa ja nauttia joulun tuomasta tunnelmasta valoineen, kortisteineen, tuoksuineen ja makuineen. Perheen kesken voi myös yhdessä sopia, että puhelimet pysyvät poissa. Näin salliva läsnäolokin on helpompi saavuttaa.
Ihanaa joulua ja rauhallista uutta vuotta toivottaen,
Veera von Hertzen
Tapahtumakoordinaattori
Elämäni Sankari ry