Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta  siihen voi ja pitää aina varautua?

Hyvää alkanutta vuotta 2024. Viime vuosina olemme saaneet kokea toden teolla erilaisia toimintaympäristön muutoksia, joihin emme itse kykene aina vaikuttamaan. Monet muutoksista ovat toki sellaisia, joihin ihmiset pystyisivät kyllä paremmalla yhteistyöllä ja aidolla halulla vaikuttamaan. Maailmanlaajuiset haasteet mm. ilmastonmuutos ja sodat eripuolilla ovat sellaisia, joihin luulisi ihmiskunnalta yhteistyöhalukkuutta löytyvän. Hiljaista on kuitenkin ollut yhteistyön osalta ja maailmanmeno jatkuu levottomana luoden epävarmuutta meille kaikille. Meillä täällä Suomessa on ollut vielä rauhallista, mutta ihmisistä aistii, että kaikki ei ole kunnossa. Vastakkainasettelu on lisääntynyt, äänenpainot voimistuneet, toisten kuunteleminen ja ymmärtäminen ovat heikentyneet. Mielestäni nämä merkit kielivät potentiaalisista ongelmista.

Järjestökentälläkin eletään muutosten äärellä. Tiukentuvat taloudelliset tilanteet heijastuvat järjestöjen toimintaan ja samaan aikaan inflaatio painaa yhteiskuntaa rajusti. Tilanne vaikuttaa monin tavoin järjestöihin ja niissä toimivien ihmisten arkeen. Polarisoituminen yleisesti tekee sen, että syntyy vastakkainasettelua ja ääripäät lipuvat kauaksi toisistaan. Keskustelun ja välittämisen kulttuuri heikkenee. Taloudellisesti monet perheet ovat jo niin ahtaalla, että jokapäiväinen ruokaileminenkaan ei ole enää itsestäänselvyys. Hyvinvointiyhteiskuntaamme ravistellaan nyt oikein kunnolla. Huomaan kirjoittavani tässä kovin negatiivisesti maailman menosta. Haluan kuitenkin korostaa, että moni asia on oikein hyvin ja kyllä kaikesta selvitään. Tämän blogini julkaisemisen jälkeen Suomelle on valittu uusi tasavallan presidentti. Toivon todella, että tehtävään valittava henkilö saa ulkopoliittisten tehtäviensä lisäksi yhtenäistettyä kansakuntaamme ja turvattua omalta osaltaan hyvinvointiyhteiskuntamme. Tähän työhön tarvitaan kaikki mukaan.

Oma järjestömme juhlisti viime vuonna neljännesvuosisadan taivaltaan. Olemme nähneet jo aika monia muutoksia historiamme aikana. Mielestäni olemme kuitenkin hienosti aina selviytyneet. Yksi merkittävä tekijä tässä on ollut se, että olemme suunnitelleet hyvin toimintaamme ja tarvittaessa joustavasti myös muuttaneet sitä. Järjestökenttä tarjoaa joustavaan toimintalinjan muutokseen ketterämmät mahdollisuudet kuin jokin toinen raskaampi organisaatio esim. yksittäinen kuntaorganisaatio. Käynnistyneeseen toimintavuoteen lähdimme uusitulla toimintastrategialla, joka ulottuu aina vuoteen 2026 saakka. Nykytila-analyysin kautta löysimme omaan toimintaamme suuntaviivat, tavoitteet ja visiot, joita kohden lähdemme etenemään. Laadimme kohtuullisen kunnianhimoisen strategian, jossa iso päämäärä on laajentaa toimintaamme maltillisesti, vaikka ajat ovat haastavat. Toimintamme maltillinen kasvu toteutuu vaikuttamalla omiin palveluihimme, asiakkuuksiimme, kumppanuuksiimme ja rahoitukseemme. Luotamme omaan tekemiseemme ja toimintamme keskiössä olevaan ihmisten väliseen kohtaamistyöhön. Strategiaprosessin aikana missiotamme päivitettiin yhteisellä päätöksellä. Toimintamme ydintarkoitus on nyt kuvattuna muotoon; ”Kohtaamme, näemme, kuulemme – luomme näköaloja hyvinvointiin”.

Operatiivisesti tämän vuoden toiminta on lähtenyt vauhtiin oikein reippaasti. Kohtaamistyötä on tehty suunnitellusti, yhteistyökumppanuudet ovat vahvistettu, rekrytoimme yhden uuden työntekijän, vierailimme Educa-messuilla Helsingissä ja vaikuttamistyö eri verkostoissa on jatkunut entiseen tapaan. Uusiakin yhteistyön muotoja on suunnitteilla ja eteenpäin katsotaan koko ajan. Kaikki edellä mainittu perustuu huolelliseen suunnitteluun, mikä on mielestäni kaiken toiminnan elinehto. Toinen tärkeä asia on strategiamme toteutumisen seuranta. Tähän työhön olemme päättäneet tällä uudella strategiakaudella panostaa erityisellä huolellisuudella. Hektisessä arjessa haasteeksi yrittää aika ajoin tulla liiallinen kiire, mikä heikentää suunnittelutyötä ja käytännön työn tekemistä. Luulen, että aika moni meistä kykenee samaistumaan tähän.  

Liiallinen kiire vaikuttaa aika ajoin myös henkilökohtaiseen elämääni hankaloittaen sitä. Tämän asian kanssa olen saanut taistella ja myös kuulla siitä läheisiltäni. Ajan ottaminen, tilanteen rauhoittaminen, oleelliseen keskittyminen ja läsnäolo eivät ole itsestäänselvyyksiä. Perhepiirissäni tapahtuu tänä vuonna iloisia asioita, joista kerron mielelläni myöhemmin lisää. Kevään tuloa odotellessa lisääntyy myös jääurheiluni kaukalopallon parissa, koska keväiset SM-turnaukset siintävät jo edessä. Tällä kertaa turnaukset vievät minut joukkueideni kanssa Vuokattiin ja Lappeenrantaan. Vuonna 2015 perustimme kahden kaverini kanssa Stay Strong -nimisen tennisturnauksen, jossa perusideana oli pelata 10 vuoden aikana yksi turnaus / vuosi vaihtuvilla pelipaikkakunnilla. Samalla varmistamme sen, että tapaamme ja pidämme yhtä. Nyt olemme tilanteessa, missä näitä turnauksia on pelattu jo 9. kertaa ja tämän vuoden turneemme tulee päättämään tämän sopimamme rupeaman. Aikomuksemme on pelata päätösturnaus juhlallisesti Tukholmassa loppukesästä. Kaikki nämä edellä mainitut liikunnalliset tapahtumat ovat minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeitä ja hyvinvointini kivijalka.

Toivon kaikille hyvää ja liikunnallista vuotta 2024!


Henrik Norrena 

Toimintavuosi kääntymässä jo loppusuoralle

Reippaat terveiset täältä Sankareiden työn keskiöstä. Tämä 25. toimintavuotemme on ollut todella hektinen toiminnallisesti, kuten hieman uumoilinkin tähän vuoteen lähdettäessä. Toimintavuotta on elävöittänyt juhlavuoden tapahtumamme, jotka ovat nyt kaikki saatu toteutettua. Syksyn päätapahtumat osallistuminen Red Carpet elokuvafestivaalin gaalatilaisuuteen ja oma juhlaseminaarimme ovat iloisesti takanapäin. Juhlaseminaari oli teemansa mukaisesti ”Yhdessä -ei yksin” yhteistyön aikaansaannosta. Kiitokset kaikille mukana olleille toimijoille, runsaslukuiselle yleisölle (lähes 300) ja toimijatorille osallistuneille tapahtuman onnistumisesta. Tämän seminaarin puheenvuorot löytyvät edelleen tallenteena verkkosivuiltamme.

Samaan aikaan, kun juhlistimme menneitä aikoja, käänsimme katseet jo loppukesästä tulevaisuuteen ja uuden toimintastrategiamme valmistamiseen. Uusi strategiamme on nyt hallituksemme hyväksymistä vaille valmiina ja käsittelyssä marraskuun alussa. Olemme laatineet maltillisen kasvusuunnitelman, jossa on mielestäni sopivasti haastetta, eteenpäin menoa ja kunnianhimoa. Ennen kaikkea strategiamme on maanläheinen ja hyviä käytäntöjämme tukeva suunnitelma ehkäisevän päihdetyön tehostamiseksi tulevaisuudessa. Tähän liittyy myös ensi vuoden STEA hakemuksemme perusteet. Julkaisemme tästä asiasta lisää infoa, kun saamme joulukuussa tietää tulevat STEA päätökset vuodelle 2024.

Henkilöstömme on tänä vuonna hieman muuttunut, sillä kohtaamistyön koordinaattorimme Suvi Koivulahden jäädessä äitiyslomalle häntä tuuraamaan on palkattu hyvinkääläinen Mira Paananen, joka on päässyt hyvin jo töihinsä käsiksi. Alkuvuonna palkkaamme viestinnän kehittäjä Alexander Smalin työsopimusta jatkettiin vähintään loppuvuoden mittaiseksi. Alexanderkin on päässyt mukavasti uuteen työhönsä sisään ja tuonut viestintäämme sekä markkinointiin uutta puhtia. Muu porukkamme on pysynyt entisillä vastuualueillaan ja titteleillään toimissaan.

Henkilökohtaisen kehittymisen näkökulmasta tämä vuosi on tarjonnut paljon uutta allekirjoittaneelle. Lokakuussa sain suoritettua alkuvuodesta aloittamani Drug Policy Course 2023 koulutukseni loppuun Maltalla pidetyllä päätösjaksolla. 22 osallistujaa saman moisesta määrästä eri maita sai todistuksen huumepolitiikan edistyneestä hallinnasta, huikean kansainvälisen yhteistyöverkoston, paljon uutta osaamista ja unohtumattomia elämyksiä kaikilta kolmelta eri opintojaksolta. Kirjoitin tästä kokonaisuudesta myös loppuraportin / matkakertomukseni ja mitä todennäköisemmin tulen sen julkaisemaan myöhemmin verkkosivuillamme. Yksi suurimmista oppimistuloksista itselläni oli mielestäni kokonaisvaltaisen näkemyksen huumepolitiikasta parempi oivaltaminen sekä globaalisti että kansallisesti.



Siviilielämän puolella minulle on iloa tuonut perheemme jälkikasvun tekemisten seuraaminen ja tukeminen sekä lapsenlapsemme elämässä mukana oleminen. Muuttuvia tilanteita tulee eteen paljon ja se on juuri sitä täyttä elämää. Oma urheileminen on ollut kilpatasolla tietoisesti vähäisempää, mutta kiireiden helpottaessa tähänkin asiaan tulee muutos. Jääurheiluni huipennukset tapahtuvat aina keväisin, joten sinne on katseet ja tavoitteet suunnattu. Lopuksi vielä haluan jakaa yhden mahtavan kirjalukukokemuksen, jota suosittelen vahvasti kaikille ihmisille. Luin kesällä lahjaksi saamani kirjan ”Kadonnut keskittymiskyky”, Johan Hari. Tämä osui ja upposi. Kirja oli erittäin ajankohtainen ja hyvin kirjoitettu, mikä sopivasti laittoi miettimään monia asioita tästä elämän hektisyydestä.

Näillä terveisillä tsemppiä kaikille loppusyksyyn ja iloista talven odotusta,

Terveisin,

Henrik Norrena 

Puolivälin krouvissa

Vuosi 2023 on edennyt jo lähes puoliväliinsä. Kevät piti minua niin kiireisenä, että näiden blogieni väli on kasvanut turhan pitkäksi. Rehellisesti voin kyllä tunnustaa, että kyse ei ole laiskuudesta vaan todellakin arkeni hektisyydestä. Koulutyömme alkuvuonna on ollut 142 % vilkkaampaa kuin edellisvuonna. Tämä kertoo jo paljon työtahdistamme. Näiden koulutöiden ohella olemme tehneet paljon muutakin kehittämisen, tapahtumien toteuttamisen ja verkostotyön merkeissä. Tähän viime mainittuun olemme saaneet uusia verkostokumppaneita 20 kpl kansainvälisen koulutukseni myötä. Itselläni on parhaillaan käynnissä Drug Policy Course 2023 koulutus, jota olen tänä vuonna suorittanut nyt kahden opintoviikon verran. Koulutus on EU:n Pompidou ryhmän koordinoimaa ja tänä vuonna siihen osallistuu edustajia 21 eri maasta. Syksyllä saan tämän koulutuksen päätökseen ja tulen kirjoittamaan siitä ihan oman blogitekstinkin. Työn ohella opiskeleminen on välillä ollut melko haastavaa, mutta on se kyllä antanutkin paljon.

Tänä vuonna minua on pohdituttanut paljon toimintaympäristömme muutokset ja yleinen epävarmuuden tila johtuen monista eri osatekijöistä. Järjestökenttäkin elää muutoksen aikaa. Ensi vuonna valtionavustuksemme siirtyvät ensi kerran valtion budjetin alle ja nähtäväksi jää miten muutos tulee vaikuttamaan käytännön tasolla. Talousasioiden suhteen olemme kaikki tiukoilla kiihtyvän inflaation ja hinnan korotusten myötä. Iso muutostekijä on vastavalittu maan hallitus ja sen tulevat painotukset sekä säästötoimet. Omaa toimintaamme tarkastelemme elokuussa käynnistyvillä strategiapäivillä, joissa lähdemme luomaan omaa strategiaamme tuleville vuosille. Odotan jo innolla tätä prosessia, sillä tämän työn merkitys kantaa aina pitkälle tulevaisuuteen. Näissä muuttuvissa toimintaympäristöissä uskon, että strategiatyömme on tällä kertaa entistäkin merkityksellisempää.

Yksi itseäni innostava asia tänä vuonna on ollut se, että vietämme järjestömme 25. juhlavuotta parhaillaan. Nimesimme juhlavuoden tapahtumiksi kevätkaudella sankarisählyturnauksen yläkoululaisille, kesäleirimme Hyvinkäällä ja sankarigolftapahtuman yrityskumppaneillemme. Nyt nämä kaikki kolme tapahtumaa ovat onnistuneesti takanapäin. Voin olla ylpeä osaavasta henkilöstöstäni, yhteistyökumppaneistamme ja kaikista niistä ihmisistä, jotka osallistuivat ko. tapahtumiin. Ilman heitä tapahtumat eivät olisi onnistuneet. Syyskaudella juhlistamme vielä juhlavuottamme kahdella eri tapahtumalla. Olemme mukana elokuussa Red Carpet elokuvafestivaaleilla ja mm. siihen liittyvän golftapahtuman hyväntekeväisyyskohteena. Syyskuun 26. päivä järjestämme Hyvinkääsalissa sitten juhlavuoden päätapahtumamme; Päihde- ja mielenterveysseminaarin teemalla ”Yhdessä – ei yksin”. Seminaari on maksuton kokopäivä seminaari, josta saa lisätietoja verkkosivultamme. Olen täysin varma siitä, että tästä seminaarista tulee upea tapahtuma.   

Henkilökohtaisella tasolla alkuvuoden merkittävin tapahtuma oli esikoispoikani avioituminen toukokuussa. Meillä oli hieno hääjuhla Kankaisten tilalla Hämeenlinnassa ja tilaisuudesta jäi paljon upeita muistoja. Pidin myös puheen hääparille, joka hieman meinasi jännittää minua, mutta lopputuloksesta tuli juuri sellainen kuin pitikin. On mahtavaa nähdä kuinka jälkikasvumme löytää paikkansa maailmassa ja olla mukana heidän elämässään. Minun on palattava vielä ajatuksissani kevätkauden kaukalopallon huipennukseen, sillä tästä tuli minulle henkilökohtaisesti ehkä kaikkien aikojen kovin. Helsingin avoimen sarjan mestaruus tuli joukkueelleni näytöstyyliin ja tässä sarjassa vein pistepörssin voitonkin 120 pisteellä (23 ottelua). Osallistuin lisäksi kolmen eri ikämiessarjan SM-kisoihin ja näistä jäi käteen SM-kulta (M55) ja SM-hopeat (M45 ja M50) sarjoista. Harjoitteluni onnistui ja pelasin myös todella paljon viime talvena. Tästä on hyvä jatkaa ja yrittää parantaa.

Alkavaa kesälomaani odotan todella innolla. Tuntuu, että olen loman tarpeessa ja nyt on annettava aikaa itselle sekä perheelleni enemmän. Isompia lomasuunnitelmia ei vielä ole, mutta varmuudella niitäkin alkaa tulemaan. Elokuun alussa palataan virkeänä työtehtävien pariin ja siitä sitten kohti loppuvuotta.

Oikein hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!

Terveisin,

Henrik Norrena